Reklamo: Venu al la Universala Kongreso en 🇦🇹 Aŭstrio, 1–8 aŭg. 2026

Aakkosto

Esperanton aakkostossa on 28 kirjainta: a, b, c, ĉ, d, e, f, g, ĝ, h, ĥ, i, j, ĵ, k, l, m, n, o, p, r, s, ŝ, t, u, ŭ, v, z. Jokainen kirjain vastaa aina yhtä ja samaa äännettä. Kun osaat kirjaimet, voit lukea minkä tahansa sanan ääneen: mykkiä kirjaimia tai poikkeuksia ei ole.

Suomenkieliselle erityisen tärkeitä ovat nämä erot:

  • a = lyhyt, selkeä a
  • c = ts. Sanan sisällä vertaa sanaan "itse"; sanan alussa aloita samalla terävällä t+s-yhdistelmällä, esimerkiksi citrono alkaa "tsi-", ei "si-" eikä "ki-"
  • ĉ = tš, kuten "tšekki"
  • e = suomen lyhyt e
  • g = aina kova g, ei koskaan dž
  • ĝ = dž
  • h = selkeä kurkku-h, kuten suomen sanan alussa; älä pehmennä sitä ympäröivien äänteiden mukaan kuten suomessa voi tapahtua esimerkiksi sanassa "vihko"
  • ĥ = karhea h/kh, kuten saksan Bach
  • i = lyhyt i
  • j = suomen j sanan alussa. Vokaalin jäljessä se on puolivokaali ja kuuluu samaan tavuun edeltävän vokaalin kanssa: kaj ääntyy suunnilleen "kai", ei "ka-ji"; tabloj päättyy "oi"
  • ĵ = ž, soinnillinen š
  • o = lyhyt o
  • r äännetään aina, mieluiten täryttävänä
  • s = aina s, ei z
  • ŝ = š
  • u = lyhyt u
  • ŭ on lyhyt u- tai w-mäinen liuku diftongeissa ja

⚠️ Huomaa: tutun näköiset kirjaimet eivät aina äänny suomen tavoin. c ei ole k eikä s, vaan ts; ĝ on dž; ĵ on ž. Siksi ĝi ääntyy suunnilleen "dži", mutta gi olisi "gi".

💡 Muistivihje: Esperanton vokaalit ovat puhtaita ja säännöllisiä. Yksi vokaalikirjain vastaa yhtä lyhyttä vokaalia, eikä paino muuta vokaalin laatua.

Ääntäminen

Sanat äännetään täsmälleen niin kuin ne kirjoitetaan yllä olevien kirjainarvojen mukaan:

  • amiko = a-MI-ko
  • ĉambro = TŠAM-bro
  • ĝi = dži

Paino

Yli yksitavuisissa sanoissa paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla:

  • te-le-FO-no
  • ra-DI-o
  • a-MI-ko
  • ES-tas
  • AN-kaŭ, koska kaŭ on yksi tavu

⚠️ Huomaa: laske tavut esperanton tavalla. Vierekkäiset vokaalit ovat usein eri tavuja, joten radio on ra-DI-o, ei "rad-jo".

Artikkeli

Määräinen artikkeli on la. Se ei koskaan taivu suvun, luvun tai sijan mukaan. Epämääräistä artikkelia ei ole:

  • la amiko - se tietty ystävä
    • amiko - ystävä
  • la laboro - se työ
    • laboro - työ

💡 Muistivihje: suomessa ei ole artikkeleita, joten ajattele la sanaksi "se tietty". Jos kyse ei ole tietystä asiasta, artikkelia ei käytetä.

Persoonapronominit

  • mi - minä
  • vi - sinä / te
  • li - hän, miespuolinen
  • ŝi - hän, naispuolinen
  • ĝi - se
  • ni - me
  • ili - he / ne

⚠️ Huomaa: suomen hän ei tee sukupuolieroa. Kurssin perusjärjestelmässä li viittaa miespuoliseen ja ŝi naispuoliseen henkilöön. Nykyisessä käytössä voit kohdata myös sukupuolineutraalin pronominin ri, mutta tämä kurssi harjoittaa ensin yllä olevia peruspronomineja.

Possessiivipronominit

Omistusmuodot muodostetaan säännöllisesti lisäämällä pronominiin pääte -a:

  • mia - minun
  • via - sinun / teidän
  • lia - hänen, miespuolisen
  • ŝia - hänen, naispuolisen
  • ĝia - sen
  • nia - meidän
  • ilia - heidän / niiden

Substantiivit

Kaikki substantiivit päättyvät päätteeseen -o. Kieliopillista sukua ei ole. Kun biologinen naispuolisuus halutaan ilmaista erikseen, käytetään suffiksia:

  • tablo - pöytä
  • lernanto - oppija
  • lernantino - naispuolinen oppija

Monikko

Monikon pääte on -j. Sen saavat sekä substantiivit että adjektiivit:

  • tabloj - pöydät
  • lernantoj - oppijat
  • viaj lernantoj - sinun oppijasi (useat oppijat) / teidän oppijanne

⚠️ Huomaa: monikko on -j, joka ääntyy j:nä. Älä lisää suomen monikkopäätteitä esperanton sanan sisään: tablotabloj.

Verbit

Verbien päätteet ovat samat kaikille persoonille ja luvuille. Verbi ei muutu kuten suomessa: "minä istun", "sinä istut", "hän istuu".

  1. Infinitiivi päättyy -i:
    • lerni - oppia
    • labori - työskennellä
    • esti - olla
  2. Preesens päättyy -as, samaan muotoon kaikilla persoonilla:
    • mi sidas - minä istun
    • vi sidas - sinä istut / te istutte
    • ni sidas - me istumme
    • ili sidas - he istuvat

💡 Muistivihje: suomessa verbi taipuu persoonan mukaan, mutta esperantossa ei: mi sidas, vi sidas, li sidas.

Ĉu?

ĉu tekee väitelauseesta kyllä/ei-kysymyksen. Sanajärjestys pysyy samana:

  • Ĉu vi sidas? - Istutko sinä?
  • Ĉu vi skribas? - Kirjoitatko sinä?

Kiu?

kiu tarkoittaa "kuka?" tai "kumpi/mikä?" ja voi olla yksin tai substantiivin edessä:

  • Kiu vi estas? - Kuka sinä olet?
  • Kiu instruisto sidas? - Kumpi opettaja istuu?

Suffiksi -ist

muodostaa sanan ihmisestä, joka harjoittaa jotakin toimintaa tai kuuluu johonkin alaan:

  • instruisto - opettaja
  • hotelisto - hotellinpitäjä
  • esperantisto - esperantisti

Suffiksi -in

ilmaisee naispuolisuuden:

  • patro - isä / patrino - äiti
  • lernanto - oppilas / lernantino - naisoppilas
  • instruisto - opettaja / instruistino - naisopettaja

💡 Muistivihje: -in osoittaa naista tai naispuolisuutta; muu sana säilyy samana.

Myönteinen partikkeli

jes tarkoittaa "kyllä":

  • Ĉu vi estas en la ĉambro?
    • Jes, mi estas en la ĉambro.

Kieltopartikkeli

ne tarkoittaa sekä "ei" että "en/et/ei" verbin kieltämisessä:

  • Ne, mi ne estas en la ĉambro.