Aakkosto

Esperanton aakkostossa on 28 kirjainta: a, b, c, ĉ, d, e, f, g, ĝ, h, ĥ, i, j, ĵ, k, l, m, n, o, p, r, s, ŝ, t, u, ŭ, v, z. Jokainen kirjain vastaa aina yhtä ja samaa äännettä. Kun osaat kirjaimet, voit lukea minkä tahansa sanan ääneen: mykkiä kirjaimia tai poikkeuksia ei ole.

Suomenkieliselle erityisen tärkeitä ovat nämä erot:

• a = lyhyt, selkeä a
• c = ts, kuten sanassa "pizza" ääntyvä ts
• ĉ = tš, kuten "tšekki"
• e = lyhyt e, ei pitkä ee
• g = aina kova g, ei koskaan dž
• ĝ = dž
• h = h
• ĥ = karhea h/kh, kuten saksan Bach
• i = lyhyt i
• j = suomen j. Yhdistelmät aj, ej, oj, uj ovat diftongeja
• ĵ = ž, soinnillinen š
• o = lyhyt o
• r äännetään aina, mieluiten täryttävänä
• s = aina s, ei z
• ŝ = š
• u = lyhyt u
• ŭ on lyhyt u- tai w-mäinen liuku diftongeissa aŭ ja eŭ

⚠️ Huomaa: tutun näköiset kirjaimet eivät aina äänny suomen tavoin. c ei ole k eikä s, vaan ts; ĝ on dž; ĵ on ž. Siksi ĝi ääntyy suunnilleen "dži", mutta gi olisi "gi".

💡 Muistivihje: Esperanton vokaalit ovat puhtaita ja lyhyitä. Älä venytä niitä suomen pitkiksi vokaaleiksi: a, e, i, o, u lausutaan lyhyesti ja selkeästi.

Ääntäminen

Sanat äännetään täsmälleen niin kuin ne kirjoitetaan yllä olevien kirjainarvojen mukaan:

• amiko = a-MI-ko
• ĉambro = TŠAM-bro
• ĝi = dži

Paino

Yli yksitavuisissa sanoissa paino on aina toiseksi viimeisellä tavulla:

• te-le-FO-no
• ra-DI-o
• a-MI-ko
• ES-tas
• AN-kaŭ, koska kaŭ on yksi tavu

⚠️ Huomaa: laske tavut esperanton tavalla. Vierekkäiset vokaalit ovat usein eri tavuja, joten radio on ra-DI-o, ei "rad-jo".

Artikkeli

Määräinen artikkeli on la. Se ei koskaan taivu suvun, luvun tai sijan mukaan. Epämääräistä artikkelia ei ole:

• la amiko - se tietty ystävä
  • amiko - ystävä, eräs ystävä
• la laboro - se työ
  • laboro - työ

💡 Muistivihje: suomessa ei ole artikkeleita, joten ajattele la sanaksi "se tietty". Jos kyse ei ole tietystä asiasta, artikkelia ei käytetä.

Persoonapronominit

• mi - minä
• vi - sinä / te
• li - hän, miespuolinen
• ŝi - hän, naispuolinen
• ĝi - se
• ni - me
• ili - he / ne

Possessiivipronominit

Omistusmuodot muodostetaan säännöllisesti lisäämällä pronominiin pääte -a:

• mia - minun
• via - sinun / teidän
• lia - hänen, miespuolisen
• ŝia - hänen, naispuolisen
• ĝia - sen
• nia - meidän
• ilia - heidän / niiden

Substantiivit

Kaikki substantiivit päättyvät päätteeseen -o. Kieliopillista sukua ei ole. Kun biologinen naispuolisuus halutaan ilmaista erikseen, käytetään suffiksia:

• tablo - pöytä
• lernanto - oppija
• lernantino - naispuolinen oppija

Monikko

Monikon pääte on -j. Sen saavat sekä substantiivit että adjektiivit:

• tabloj - pöydät
• lernantoj - oppijat
• viaj lernantoj - sinun oppijasi / teidän oppijanne

⚠️ Huomaa: monikko on -j, joka ääntyy j:nä. Älä lisää suomen monikkopäätteitä esperanton sanan sisään: tablo → tabloj.

Verbit

Verbien päätteet ovat samat kaikille persoonille ja luvuille. Verbi ei muutu kuten suomessa: "minä istun", "sinä istut", "hän istuu".

1. Infinitiivi päättyy -i:
   • lerni - oppia
   • labori - työskennellä
   • esti - olla
2. Preesens päättyy -as, samaan muotoon kaikilla persoonilla:
   • mi sidas - minä istun
   • vi sidas - sinä istut / te istutte
   • ni sidas - me istumme
   • ili sidas - he istuvat

💡 Muistivihje: suomessa verbi taipuu persoonan mukaan, mutta esperantossa ei: mi sidas, vi sidas, li sidas.

Ĉu?

ĉu tekee väitelauseesta kyllä/ei-kysymyksen. Sanajärjestys pysyy samana:

• Ĉu vi sidas? - Istutko sinä?
• Ĉu vi skribas? - Kirjoitatko sinä?

Kiu?

kiu tarkoittaa "kuka?" tai "kumpi/mikä?" ja voi olla yksin tai substantiivin edessä:

• Kiu vi estas? - Kuka sinä olet?
• Kiu instruisto sidas? - Kumpi opettaja istuu?

Suffiksi -ist

muodostaa sanan ihmisestä, joka harjoittaa jotakin toimintaa tai kuuluu johonkin alaan:

• instruisto - opettaja
• hotelisto - hotellinpitäjä
• esperantisto - esperantisti

Suffiksi -in

ilmaisee naispuolisuuden:

• patro - isä / patrino - äiti
• lernanto - oppilas / lernantino - naisoppilas
• instruisto - opettaja / instruistino - naisopettaja

💡 Muistivihje: -in osoittaa naista tai naispuolisuutta; muu sana säilyy samana.

Myönteinen partikkeli

jes tarkoittaa "kyllä":

• Ĉu vi estas en la ĉambro?
  • Jes, mi estas en la ĉambro.

Kieltopartikkeli

ne tarkoittaa sekä "ei" että "en/et/ei" verbin kieltämisessä:

• Ne, mi ne estas en la ĉambro.