Adjektiivit

Adjektiivin pääte on -a:

• bela - kaunis
• granda frato - iso veli
• malgranda fratino - pikkusisko

💡 Muistivihje: sanaluokan kertoo loppuvokaali: -o substantiiveille, -a adjektiiveille ja -e adverbeille (oppitunti 3).

Sijat

Esperanton substantiiveilla on kaksi sijaa: nominatiivi ja akkusatiivi. Akkusatiivi merkitään päätteellä -n ja se osoittaa transitiiviverbin objektin, siis sen henkilön tai asian, johon toiminta kohdistuu:

• Kiun mi vidas? - Kenet minä näen?
• Mi vidas amikon. - Näen ystävän.

💡 Muistivihje: suomessa objekti näkyy usein sijapäätteestä, esimerkiksi "näen ystävän". Esperantossa objektin merkki on aina sama: -n.

Älä käytä akkusatiivia verbin "olla" vastineen jälkeen.

Adjektiivit mukautuvat pääsanaansa ja saavat samat -j ja -n -päätteet:

• Vi estas bona amiko. - Olet hyvä ystävä.
• Vi estas bonaj amikoj. - Olette hyviä ystäviä.
• Vi havas bonan amikon. - Sinulla on hyvä ystävä.
• Vi havas bonajn amikojn. - Sinulla on hyviä ystäviä.

Muut sijamerkitykset ilmaistaan esperantossa prepositioilla. Suomen genetiivin vastine on usein de ("jonkun"):

• La libroj de mia frato. - Veljeni kirjat.

Taivutus

Verbien taivutus on yksinkertaista: vaihda infinitiivin -i aikamuodon päätteeksi. Pääte on sama kaikille persoonille, eikä epäsäännöllisiä verbejä ole.

Perusmuoto: -i

• labori - työskennellä

Preesens: -as

• mi laboras - minä työskentelen
• vi laboras - sinä työskentelet / te työskentelette
• li/ŝi laboras - hän työskentelee
• ni laboras - me työskentelemme
• ili laboras - he työskentelevät

Mennyt aika: -is

• mi laboris - minä työskentelin
• vi laboris - sinä työskentelit / te työskentelitte
• li/ŝi laboris - hän työskenteli
• ni laboris - me työskentelimme
• ili laboris - he työskentelivät

Tuleva aika: -os

• mi laboros - minä työskentelen tulevaisuudessa
• vi laboros - sinä työskentelet tulevaisuudessa
• li/ŝi laboros - hän työskentelee tulevaisuudessa
• ni laboros - me työskentelemme tulevaisuudessa
• ili laboros - he työskentelevät tulevaisuudessa

💡 Muistivihje: aikavokaalit kulkevat rivissä i-a-o:

• -is (mennyt)
• -as (nykyhetki)
• -os (tuleva)

Konjunktio ke

aloittaa sivulauseen. Se vastaa usein suomen "että"-sanaa:

1. sitä ei jätetä pois, ja
2. sen edellä on tavallisesti pilkku.

• Vi vidas, ke mi manĝas. - Näet, että minä syön.
• Li diras, ke li iros. - Hän sanoo, että hän menee.

⚠️ Huomaa: älä sekoita ke ("että", konjunktio) ja kio ("mikä/mitä", kysymyssana). ke vain yhdistää lauseita eikä kysy mitään.

Prefiksi mal-

muuttaa sanan täsmälliseksi vastakohdakseen:

• bona - hyvä / malbona - huono
• granda - suuri / malgranda - pieni
• bela - kaunis / malbela - ruma

💡 Muistivihje: yksi prefiksi säästää monen vastakohdan opettelulta: kun tiedät bona, saat heti myös malbona.

Prefiksi ge-

ilmaisee molemmat sukupuolet yhdessä:

• gefratoj - sisarukset
• gepatroj - vanhemmat

Kohteliaita ilmauksia

• bonvolu - ole hyvä, pyydettäessä
• dankon - kiitos
• saluton - terve, hei

Sanajärjestys

Tavallinen järjestys on subjekti-verbi-objekti. Koska akkusatiivin -n näyttää, mikä sana on objekti, sanajärjestystä voi vaihdella painotuksen vuoksi vapaammin kuin suomessa:

• Mi legas libron. - Luen kirjaa.
• Libron mi legas. - Kirjaa minä luen.

Kio, Kion

kio tarkoittaa "mikä" tai "mitä", kun se on lauseen subjekti:

• Kio estas tio? - Mikä tuo on?
• Kio estas sur la tablo? - Mitä pöydällä on?

Kun "mitä" on verbin objekti, esperantossa käytetään akkusatiivimuotoa kion:

• Kion vi faras? - Mitä sinä teet?
• Kion ŝi diris? - Mitä hän sanoi?